u019.txt
2.2 KB
Aikuisen oppijan uudet kielet pysyvät erillisinä järjestelminä
Plastisiteetti − muovautuva ihminen -symposium paneutui keskiviikkona aivojen kykyyn oppia uutta .
Symposiumissa keskityttiin esittelemään niin herätevastetutkimuksella kuin perinteisemmälläkin fonetiikan tutkimuksella saatuja tuloksia ihmisen aivojen muovautuvuudesta ja oppimiskyvystä .
Tilaisuuden järjestäneen Turun yliopiston fonetiikan laitoksen ajankohtaista tutkimusta oli esittelemässä dosentti Maija S. Peltola .
Peltola puhui otsikolla " Kaksi kieltä − yhdet aivot " siitä , miten kaksi eri kieltä sijoittuvat ihmisen aivoissa .
Hän kertoi tutkimuksesta , jossa on selvitelty , sijoittuvatko syntyperäisesti autenttisessa kieliympäristössä kielen oppineen kaksikielisen ja aikuisen kielenopiskelijan kaksi kieltä eri tavoin .
Saatujen tulosten mukaan kaksikielisillä on kahden kielen puhumisessa yksi yhteinen fonologinen järjestelmä , jossa kielet ovat nivoutuneet toisiinsa .
Kielenopiskelijoilla taas on kaksi erillistä järjestelmää .
− Tämä on helppo ymmärtää oppimisprosessin kautta .
Kaksikielinen lapsi kehittää itselleen taidon selvitä kaksikielisessä ympäristössä , mikä on oleellisesti erilainen prosessi kuin se , että tulee koululuokkaan opiskelemaan kieltä .
Maija S. Peltola kertoi , että kielenopiskelija pystyy kategorisoimaan itselleen vierasta kieltä samoin kuin äidinkielinen puhuja .
− Jos kaksi kieltä kerran on mahdollista saada aivoihin , olisi kiva tietää miten ne sinne päätyvät , Peltola sanoi .
Symposiumissa kuultiin tutkimuksesta , jossa nuorten aikuisten uuden kielen oppimista yleisillä käytössä olevilla opetusmenetelmillä selviteltiin minimiparien − esimerkiksi äänteen soinnillisen ja soinnittoman version − erottamisen ja tuottamisen kautta .
− Kyse on juuri siitä , mitä kielistudioissa tehdään , kun kuunnellaan ja toistetaan .
Kielenopettajille mukava tutkimustulos on se , että ihminen oppii kieltä havainnoimalla ja kuuntelemalla yllättävän nopeasti ja helposti .
Nuorten aikuisten osalta tehtyä tutkimusta on Peltolan mukaan mielekästä jatkaa lapsiin ja eläkeläisiin .
− Oppivatko lapset nopeammin , ja miten on vanhenevien eläkeläisten laita ?