b105.txt
1.85 KB
Delilah
Eilinen Delilah-musikaali oli todella onnistunut lopputyöksi .
Vaikka sisällöstä ei sen suuremmin noussut ylös teesiä tai julistusta , oli ihan pelkkää viihdettäkin kiva katsoa .
Käsikirjoittaja Suvi Kanniainen oli mielestäni onnistunut paitsi ohjauksessaan , myös käsikirjoituksessa .
Ainoastaan ihan lopun tapahtumat alkoivat olla dramaturgisesti puuroa , ikään kuin innostus olisi vienyt tarinaa eteenpäin , mutta yhtäkkiä olisi tullut ongelma , mihin jutun päättää .
Roolitus oli hyvin onnistunut .
Hienoa , että rooleihin oli löytynyt oikean ikäisiä ja hyvin laulavia näyttelijöitä .
Varsinkin Salla Närän esittämä pornokaupan paha puuma sekä Tarja Vuolan elämäpakoinen leskirouva lunastivat paikkansa .
Lavastus oli nyt sitä , mitä lopputyöbudjetilla saa aikaiseksi , mutta se mahdollisti sen , että ohjaaja Kanniainen oli uskaltanut ottaa tilaa rohkeasti käyttöön .
Turhan usein ammattiteattereissakin lavastetaan koko päänäyttämö , mutta ohjaaja tuo silti kaiken tapahtuman etureunaan noin neljän neliön alueelle .
Mielestäni likimain vain Juha Malmivaara on ainoa suomalainen ohjaaja , joka kykenee alistamaan kaiken tilan käyttöönsä .
Mielenkiintoista oli myös kappaleiden valinta .
Kuusikymmentäluvun suomalainen iskelmä oli hyvin valjastettu kuvittamaan tämän päivän suomalaisen pornokaupan maailmaa .
Varsinkin ensimmäisen näytöksen lopettava laulu Sirkusprinsessa oli liki veret pysäyttävä valinta .
Samalla kun pornokaupan omistaja kertoo olevan ajan esitellä uusi sirkusprinsessa , intimihierojat joutuvat kauppaamaan itseään keski-ikäisille lihaville miehille .
Lauluista ainoa kritisoitava on mielestäni vain loppukappaleen valinta , mitä ei pelastanaut sinänsä kaunis taustaprojisointikaan .
Grande finalen pitää olla grande , eikä pienestä lurituksesta tule muuta kuin kiukkuiseksi .